Nivalassa kiellettiin todistusten haku traktorilla (HS 4.6.2010). Nuorten (miesten) traktorikokoontuminen päättäjäispäivänä oli ehtinyt jo muodostua perinteeksi, kun Nivalan päättäjät näkivät että kolmeenkymmeneen ajopeliin kasvanut traktorimänööveri oli liikaa. Turvallisuus vaarantui ja se piti kieltää.
Tämä nyt on taas tätä.
Minusta tuollaista paikallista erikoisuutta pitäisi päinvastoin suosia. Koululaitoksen ja suomalaisen yhteiskunnan pyrkimyksestä tasapäistää ja kitkeä erikoisuuksia tässäkin on taas yksi todiste.
Meillä ei osata nähdä arvoa, mikä omalta pohjalta, omasta perinteestä, omatoimisesti lähtevällä toiminnalla on. Omaperäisyyttä ei vieläkään osata meillä arvostaa. Parempi kuin olla erikoinen on olla kuten muutkin.
Muistelen että joskus vuosia sitten italialaiselle Suomen kouluja kiertävälle valtuuskunnalle oli lievä järkytys kuulla koulusta toiseen koululaisten laulavan heille samat viisut.
Ne oli varmaankin sovittu sinä vuonna opetettaviksi ja laulettaviksi jossain opetussuunnitelmassa tai muussa viisivuotissuunnitelmassa.
Ja ne myös opettettiin ja laulettiin - kovaa ja korkealta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti