torstai 31. maaliskuuta 2011

Onko Lapissa liikaa poroja?


Pöyrisjärven pohjoispuolella valtakunnan rajan tuntumassa laitumien kuluminen näkyy satelliittikuvissa. Norjan puolella jäkälää vielä on, Suomen puolella poroaitaa ei.



Saamelaisalueella elää tällä hetkellä poroja jo niin paljon, että enää hyvin harvat tokat selviävät talvesta pelkän luonnonravinnon varassa. Kesäisin porot elävät ja tulevat toimeen hyvin ilman jäkälää. Talvella jäkälä olisi niiden luontainen ruoka. Jos se ei riitä, niitä on ruokittava.
 
Porolaitumien kuluminen ei ole mikään uusi asia. Poronjäkälien peittävyys on koko poronhoitoalueella selvästi laskenut 1950-luvulta lähtien. Yrjö Kortelaisen kirjassa " Entistä Enontekiötä" kuvataan Pöyrisjärven ympäristön laidunten kulumisen tapahtuneen jo ennen sotia.
1960 - 1970 -lukujen taitteessa jäkälälaitumet kuluivat loppuun ja porokanta kääntyi laskuun. Kun jäkälikkö sitten taas elpyi, lisääntyivät porotkin. Nykyisin tämä luontainen säätelymekanismi ei toimi, sillä poroja ruokitaan talvisin. 
Juuri lisäruokinta mahdollistaa ylisuurten porokarjojen ylläpitämisen. Vaikka porot eivät talvisaikaan rasittaisikaan laidunalueita, liikkuvat ne kuitenkin muun ajan vuodesta vapaana ja kuluttavat samaa kasvillisuutta, jolla niiden tulisi selvitä yli talven, maa- ja metsähallituksen eläkkeellä oleva tarkastaja Jouni Kitti kirjoittaa blogissaan.


Poroluku
Juuri talvilaidunten kunnon perusteella maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kullekin paliskunnalle suurimmat sallitut poroluvut. Jos jäkälälaidunten tilan todetaan heikentyneen, se tulisi johtaa poroluvun laskemiseen.
Poroja oli Suomessa vuonna 2001 185 000. Maa- ja metsätalousministeriön asettama porojen sallittu enimmäismäärä oli vuosina 2000–2009 203 700 yksilöä. Ministeriö vahvisti kaikessa hiljaisuudessa viime vuonna enimmäismäärän myös seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Se pysyi samana.
Näin siitä huolimatta että maa- ja metsätalousministeriön omien selvitysten ja tilastojen mukaan porotaloudella ei enää mene huonosti, mitä on aiemmin pidetty poromäärän laskun esteenä. Sen sijaan ministeriönkin selvitysten mukaan laitumet voivat huonosti. Ministeriö perustelee päätöstään talviruokinnan lisääntymisellä. Sen uskotaan auttavan talvilaitumia toipumaan.

Porotalouden muuttuminen
Jo pitkään jatkunut porojen ylilaidunnus on voimakkain maastoa kuluttava tekijä, mikä näkyy jäkälikköjen lähes täydellisenä katona Käsivarressa.
Osasyyllinen porotiheyden kasvuun ovat kasvaneet kustannukset. Ennen vanhaan porokarjat olivat yleensä aika pieniä ja perheiden hoitamia. Poronomistajat elivät monipuolista luontaistaloutta. 
Nykyään porotaloudessa joudutaan vastaamaan yhä kasvaviin kustannuksiin, on haettu jatkuvaa kasvua. Tämä on johtanut siihen, että on olemassa paliskuntia, joissa ei ole yhtään päätoimista poromiestä, vaan kaikki ovat sivutoimisia.


Jäkälä
Saamelaisalueen kuluneimmat porolaitumet löytyvät Enontekiön ja Utsjoen tunturipaliskunnista.
Pohjoisten tunturipaliskuntien alueelta vähiin käynyt jäkälä on kaikkien tunnustama ongelma. Poromiehet syyttävät laitumien kulumisesta muita maankäyttäjiä, lähinnä metsätaloutta, vaikka ylälapissa ei metsätaloutta harjoitetakaan.

Jäkäliköiden kuluminen on Norjan puolella vaihtelevaa ja riippuu paljon vanhoista sukualueista. Alueiden rajamailla ja joissain kohti Suomen rajaa vasten jäkäliköt ovat Norjassa erinomaisessa kunnossa.

Jäkälikkö on tuottavimmillaan kohtuullisesti laidunnettuna, jolloin jäkälä ei ikäänny liikaa mutta toisaalta jäkälien sekovarret säilyvät nopean uusiutumisen kannalta riittävän pitkinä. Tällä hetkellä jäkälikkö on poronhoitoalueilla pääosin korkeintaan puolen sentin korkuista. Kunnollista jäkälikköä on meiltä vaikea löytää.

Oman lukunsa porojen laidunnukseen aiheuttavat tuholaiset.  Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että Ylä-Lapissa kytee vakava tuholaisten, porojen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttama luonnonmuutos.

Tällä hetkellä ylilaidunnuksen seurauksena vuosikymmeniä sitten tunturimittaritoukkien tuhoamille alueille ei ole vieläkään koivu palannut takaisin: porot syövät koivujen vesat vuodesta toiseen.

Ylilaiduntaminen on ongelma, joka tunnustetaan yleisesti. Porotalouden saaminen tasapainoon luonnon kanssa olisi kaikkien etu.


Lähteet:
http://www.luomus.fi/kasvitiede/putkilokasvit/tutkimus/enontekio/uhanalaiset.htm
http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/
http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/img/galdoaivi1.jpg
http://vaellusnet.com/turinat/viewtopic.php?p=53991
http://www.inarinpaliskunnat.org/muistio.html
http://www.kookas.fi/articles/read/1755
http://www.kho.fi/paatokset/53740.htm
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff10/ff101039.pdf
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1918875

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Tanskalaismiesten taidonnäyte keräsi puolimiljoonaa katsojaa päivässä



Internetin viimeisin hitti tulee Tanskasta. Videossa mies tovereineen esittää romanttisen rakkauslaulun tuntemattomalle Diana nimiselle naiselle Chatroulette – palvelussa. Video keräsi jo ensimmäisen vuorokauden aikana lähes puoli miljoonaa katselua. Tällä hetkellä määrä on jo yli kaksi miljoonaa, videota on kommentoitu lähes kuusi tuhatta kertaa.


Videolla mies laulaa rakkauslaulua ensin yksin, sitten bändin kanssa ja pyytää tuntematonta naista lopussa naimisiin kanssaan.
Esitykseen on panostettu, kaikki yksityiskohdat oli mietitty ja hiottu. Paikalla oli taiteilija joka piirsi kohteesta kuvan kappaleen aikana. Rakkaudenosoitus tuntemattomalle naiselle ei siis ollut hetken mielijohde, mutta ideana uusi.

Videon takana ovat tanskalaismiehet Rune Iversen (28)  ja Jeppe Vejs (27).  Media alan tutkielman sivutuotteena syntyneen videon tekoon miehet käyttivät peräti kaksi kuukautta. 

Miehet pyrkivät tekemään viraalivideon, videon josta tulisi suosittu ja jota internetin käyttäjät jakaisivat toisilleen.
Viraalivideoksi sanotaan videota, joka nettijuorun tavoin leviää nopeasti sivustojen linkitysten ja jatkolinkitysten avulla. Viraali-sana viittaa viruksiin.

Tekijät pyrkivät kirjoittamaan laulun, joka jäisi ihmisten mieleen. He etsivät kivan näköisen laulajan ja hakivat ruutuun kivan näköisen tytön ja rakensivat videolle tapahtumia ja yksityiskohtia paljon, jotta se kestäisi useamman katselukerran.

Suosion salaisuus on hyvä biisi, yllättävä käsikirjoitus, mutta myös itse rakkauslaulun kohde, tyttö jonka aito ilo, hämmennys ja liikutus välittyy eleistä ja ilmeistä webbikameran välityksellä. Vaikka video on mietitty ja kokonaisuus harkittu, on pääsyy sen suosioon aitoudessa. Tilanne on aito, rakkauslaulua kuunteleva tyttö ei ole tiennyt asiasta etukäteen.

Chatroulette on palvelu jossa toisilleen tuntemattomat voivat keskustella toistensa kanssa webbikameran kuvan kera. Sen mainetta ja käyttöä ovat rasittaneet nuoret miehet, jotka kasvokuvan sijaan tarjoilevat satunnaisille katsojille kuvaa sukukalleuksistaan.

Osaltaan videon suosiota selittääkin se, että se tapahtui palvelussa, joka ei leimallisesti ole ollut romanttisten kohtaamisten tapahtumapaikka. Tanskalaisten tempaus osoittaa, ettei netin pornoistuminen ole vienyt ihmisten romantiikannälkää, vaan ehkä jopa voimistanut sitä.