Maastoon merkitty raja

Valtakunnan raja Pöyrisjärven pohjoispuolella.

Halusin tietää mikä selittää sen, että satelliittikuvissa on käsivarren seutuvilla valtakunnan raja erottuu omituisen selvästi.

Ja sain vastauksen: Se johtuu poroista.

"Jep, kyllä tuo poroista johtuu. Suomen puolelta on kaikki vaalea jäkälä syöty ja rajan takana sitä vielä on. Vaikka kovin harvinaista on se, että Norjan puolella on jäljellä yhtään jäkälää. Siellä poroja on liikaa yli 30 000 kappaletta ja sitä määrää ei luonto enää elätä, vaan poroja kuolee siellä jo nälkään. Vasat ovat siellä paljon pienempiä kuin Suomessa ja tässä rajalla on valtava porojen paine tälle puolelle. Kaiken aikaa yrittää tuhansia Norjan poroja päästä tälle puolelle rajaa, mutta tässä tien varressa kulkeva poroaita estää niitä pääsemästä syvemmälle Suomeen.

Ihmettelin kerran kauan sitten (muistaakseni vuonna -95) kesällä Norjassa ajaessani, kaukana näkyvää selvää rajaa, jossa toisella puolella oli mustaa ja toisella vihreää. Sanoin kaverille, että mikähän tuollaisen noin terävän värieron on aiheuttanut. Lähemmäs päästessämme huomasin, että tien vieressä kulki poroaita ja aidan takana oli tuhansittain poroja. Kesäyössä koko tunturin rinne näytti liikkuvan ja kaikki vihreä oli syöty ja maa oli tallattu mustalle mullalle. Aivan karmean näköistä... "

Poroaita valtakunnanrajan tuntumassa.

Luontokuvaa

Koulusurma on

Suomalainen Tiedeakatemia on koonnut yhteen tieteellisen tiedon koulusurmista, niiden taustoista ja ehkäisystä.

Koulusurmaajat ovat olleet toveripiirissä kiusattuja ja eristettyjä. He ovat ilmoittaneet tekojensa motiiviksi koston kärsimästään vääryydestä. Koulusurmille onkin luonteenomaista suunnitelmallisuus ja näyttämöllisyys. Tekijöiden motiiveina ovat kosto ja kunnian palauttaminen.

Lainauksia:

Suomessa itsemurha on yleisin nuorten miesten kuolinsyy, ja noin neljännes 15–24-vuotiaiden kuolemista on itsemurhia.

Amerikkalaisessa kulttuurissa itsemurhaa ei pidetä kunniallisena ja miehekkäänä tapana kuolla. Näyttävän joukkosurman sen sijaan arvellaan lisäävän toveripiirin arvonantoa ja mahdollistavan korkean
statuksen ryhmässä.

Uuden median merkityksestä kertoo se, että viime vuosikymmenen yhdysvaltalaiset ja japanilaiset koulusurmaajat ovat esitelleet motiivejaan ja tekojaan laajasti Internetin keskustelupalstoilla.

Jokelan surmatyön tekijä kuului koulusurmista kiinnostuneeseen verkkoyhteisöön, joka käsitteli yksityiskohtaisesti muun muassa Columbinen kouluampumisen tapahtumia. Kauhajoen kouluampuja oli esitellyt Internetissä ampumiskuvia ja videoita itsestään.

Koulusurmat ovat saaneet paljon näkyvyyttä, ja maailmanlaajuisen vertaisryhmän
arvonannon saavuttaminen onkin ollut yksi teon motiiveista.

Columbinen, Virginia Techin, Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia voidaan siten pitää mediavaikutteisena kopiorikossarjana. Tosin koulusurmien tekijät tähtäävät laajempaan mediajulkisuuteen kuin minkä Internet tarjoaa.

Kirjoitin koulusurmaajien motiiveista v. 2008 blogiini.



--