torstai 31. maaliskuuta 2011

Onko Lapissa liikaa poroja?


Pöyrisjärven pohjoispuolella valtakunnan rajan tuntumassa laitumien kuluminen näkyy satelliittikuvissa. Norjan puolella jäkälää vielä on, Suomen puolella poroaitaa ei.



Saamelaisalueella elää tällä hetkellä poroja jo niin paljon, että enää hyvin harvat tokat selviävät talvesta pelkän luonnonravinnon varassa. Kesäisin porot elävät ja tulevat toimeen hyvin ilman jäkälää. Talvella jäkälä olisi niiden luontainen ruoka. Jos se ei riitä, niitä on ruokittava.
 
Porolaitumien kuluminen ei ole mikään uusi asia. Poronjäkälien peittävyys on koko poronhoitoalueella selvästi laskenut 1950-luvulta lähtien. Yrjö Kortelaisen kirjassa " Entistä Enontekiötä" kuvataan Pöyrisjärven ympäristön laidunten kulumisen tapahtuneen jo ennen sotia.
1960 - 1970 -lukujen taitteessa jäkälälaitumet kuluivat loppuun ja porokanta kääntyi laskuun. Kun jäkälikkö sitten taas elpyi, lisääntyivät porotkin. Nykyisin tämä luontainen säätelymekanismi ei toimi, sillä poroja ruokitaan talvisin. 
Juuri lisäruokinta mahdollistaa ylisuurten porokarjojen ylläpitämisen. Vaikka porot eivät talvisaikaan rasittaisikaan laidunalueita, liikkuvat ne kuitenkin muun ajan vuodesta vapaana ja kuluttavat samaa kasvillisuutta, jolla niiden tulisi selvitä yli talven, maa- ja metsähallituksen eläkkeellä oleva tarkastaja Jouni Kitti kirjoittaa blogissaan.


Poroluku
Juuri talvilaidunten kunnon perusteella maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kullekin paliskunnalle suurimmat sallitut poroluvut. Jos jäkälälaidunten tilan todetaan heikentyneen, se tulisi johtaa poroluvun laskemiseen.
Poroja oli Suomessa vuonna 2001 185 000. Maa- ja metsätalousministeriön asettama porojen sallittu enimmäismäärä oli vuosina 2000–2009 203 700 yksilöä. Ministeriö vahvisti kaikessa hiljaisuudessa viime vuonna enimmäismäärän myös seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Se pysyi samana.
Näin siitä huolimatta että maa- ja metsätalousministeriön omien selvitysten ja tilastojen mukaan porotaloudella ei enää mene huonosti, mitä on aiemmin pidetty poromäärän laskun esteenä. Sen sijaan ministeriönkin selvitysten mukaan laitumet voivat huonosti. Ministeriö perustelee päätöstään talviruokinnan lisääntymisellä. Sen uskotaan auttavan talvilaitumia toipumaan.

Porotalouden muuttuminen
Jo pitkään jatkunut porojen ylilaidunnus on voimakkain maastoa kuluttava tekijä, mikä näkyy jäkälikköjen lähes täydellisenä katona Käsivarressa.
Osasyyllinen porotiheyden kasvuun ovat kasvaneet kustannukset. Ennen vanhaan porokarjat olivat yleensä aika pieniä ja perheiden hoitamia. Poronomistajat elivät monipuolista luontaistaloutta. 
Nykyään porotaloudessa joudutaan vastaamaan yhä kasvaviin kustannuksiin, on haettu jatkuvaa kasvua. Tämä on johtanut siihen, että on olemassa paliskuntia, joissa ei ole yhtään päätoimista poromiestä, vaan kaikki ovat sivutoimisia.


Jäkälä
Saamelaisalueen kuluneimmat porolaitumet löytyvät Enontekiön ja Utsjoen tunturipaliskunnista.
Pohjoisten tunturipaliskuntien alueelta vähiin käynyt jäkälä on kaikkien tunnustama ongelma. Poromiehet syyttävät laitumien kulumisesta muita maankäyttäjiä, lähinnä metsätaloutta, vaikka ylälapissa ei metsätaloutta harjoitetakaan.

Jäkäliköiden kuluminen on Norjan puolella vaihtelevaa ja riippuu paljon vanhoista sukualueista. Alueiden rajamailla ja joissain kohti Suomen rajaa vasten jäkäliköt ovat Norjassa erinomaisessa kunnossa.

Jäkälikkö on tuottavimmillaan kohtuullisesti laidunnettuna, jolloin jäkälä ei ikäänny liikaa mutta toisaalta jäkälien sekovarret säilyvät nopean uusiutumisen kannalta riittävän pitkinä. Tällä hetkellä jäkälikkö on poronhoitoalueilla pääosin korkeintaan puolen sentin korkuista. Kunnollista jäkälikköä on meiltä vaikea löytää.

Oman lukunsa porojen laidunnukseen aiheuttavat tuholaiset.  Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että Ylä-Lapissa kytee vakava tuholaisten, porojen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttama luonnonmuutos.

Tällä hetkellä ylilaidunnuksen seurauksena vuosikymmeniä sitten tunturimittaritoukkien tuhoamille alueille ei ole vieläkään koivu palannut takaisin: porot syövät koivujen vesat vuodesta toiseen.

Ylilaiduntaminen on ongelma, joka tunnustetaan yleisesti. Porotalouden saaminen tasapainoon luonnon kanssa olisi kaikkien etu.


Lähteet:
http://www.luomus.fi/kasvitiede/putkilokasvit/tutkimus/enontekio/uhanalaiset.htm
http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/
http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/img/galdoaivi1.jpg
http://vaellusnet.com/turinat/viewtopic.php?p=53991
http://www.inarinpaliskunnat.org/muistio.html
http://www.kookas.fi/articles/read/1755
http://www.kho.fi/paatokset/53740.htm
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff10/ff101039.pdf
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1918875

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Tanskalaismiesten taidonnäyte keräsi puolimiljoonaa katsojaa päivässä



Internetin viimeisin hitti tulee Tanskasta. Videossa mies tovereineen esittää romanttisen rakkauslaulun tuntemattomalle Diana nimiselle naiselle Chatroulette – palvelussa. Video keräsi jo ensimmäisen vuorokauden aikana lähes puoli miljoonaa katselua. Tällä hetkellä määrä on jo yli kaksi miljoonaa, videota on kommentoitu lähes kuusi tuhatta kertaa.


Videolla mies laulaa rakkauslaulua ensin yksin, sitten bändin kanssa ja pyytää tuntematonta naista lopussa naimisiin kanssaan.
Esitykseen on panostettu, kaikki yksityiskohdat oli mietitty ja hiottu. Paikalla oli taiteilija joka piirsi kohteesta kuvan kappaleen aikana. Rakkaudenosoitus tuntemattomalle naiselle ei siis ollut hetken mielijohde, mutta ideana uusi.

Videon takana ovat tanskalaismiehet Rune Iversen (28)  ja Jeppe Vejs (27).  Media alan tutkielman sivutuotteena syntyneen videon tekoon miehet käyttivät peräti kaksi kuukautta. 

Miehet pyrkivät tekemään viraalivideon, videon josta tulisi suosittu ja jota internetin käyttäjät jakaisivat toisilleen.
Viraalivideoksi sanotaan videota, joka nettijuorun tavoin leviää nopeasti sivustojen linkitysten ja jatkolinkitysten avulla. Viraali-sana viittaa viruksiin.

Tekijät pyrkivät kirjoittamaan laulun, joka jäisi ihmisten mieleen. He etsivät kivan näköisen laulajan ja hakivat ruutuun kivan näköisen tytön ja rakensivat videolle tapahtumia ja yksityiskohtia paljon, jotta se kestäisi useamman katselukerran.

Suosion salaisuus on hyvä biisi, yllättävä käsikirjoitus, mutta myös itse rakkauslaulun kohde, tyttö jonka aito ilo, hämmennys ja liikutus välittyy eleistä ja ilmeistä webbikameran välityksellä. Vaikka video on mietitty ja kokonaisuus harkittu, on pääsyy sen suosioon aitoudessa. Tilanne on aito, rakkauslaulua kuunteleva tyttö ei ole tiennyt asiasta etukäteen.

Chatroulette on palvelu jossa toisilleen tuntemattomat voivat keskustella toistensa kanssa webbikameran kuvan kera. Sen mainetta ja käyttöä ovat rasittaneet nuoret miehet, jotka kasvokuvan sijaan tarjoilevat satunnaisille katsojille kuvaa sukukalleuksistaan.

Osaltaan videon suosiota selittääkin se, että se tapahtui palvelussa, joka ei leimallisesti ole ollut romanttisten kohtaamisten tapahtumapaikka. Tanskalaisten tempaus osoittaa, ettei netin pornoistuminen ole vienyt ihmisten romantiikannälkää, vaan ehkä jopa voimistanut sitä.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Maastoon merkitty raja

Valtakunnan raja Pöyrisjärven pohjoispuolella.


Halusin tietää mikä selittää sen, että satelliittikuvissa on käsivarren seutuvilla valtakunnan raja erottuu omituisen selvästi.

Ja sain vastauksen: Se johtuu poroista.



"Jep, kyllä tuo poroista johtuu. Suomen puolelta on kaikki vaalea jäkälä syöty ja rajan takana sitä vielä on. Vaikka kovin harvinaista on se, että Norjan puolella on jäljellä yhtään jäkälää. Siellä poroja on liikaa yli 30 000 kappaletta ja sitä määrää ei luonto enää elätä, vaan poroja kuolee siellä jo nälkään. Vasat ovat siellä paljon pienempiä kuin Suomessa ja tässä rajalla on valtava porojen paine tälle puolelle. Kaiken aikaa yrittää tuhansia Norjan poroja päästä tälle puolelle rajaa, mutta tässä tien varressa kulkeva poroaita estää niitä pääsemästä syvemmälle Suomeen.

Ihmettelin kerran kauan sitten (muistaakseni vuonna -95) kesällä Norjassa ajaessani, kaukana näkyvää selvää rajaa, jossa toisella puolella oli mustaa ja toisella vihreää. Sanoin kaverille, että mikähän tuollaisen noin terävän värieron on aiheuttanut. Lähemmäs päästessämme huomasin, että tien vieressä kulki poroaita ja aidan takana oli tuhansittain poroja. Kesäyössä koko tunturin rinne näytti liikkuvan ja kaikki vihreä oli syöty ja maa oli tallattu mustalle mullalle. Aivan karmean näköistä... "


Poroaita valtakunnanrajan tuntumassa.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Koulusurma on

Suomalainen Tiedeakatemia on koonnut yhteen tieteellisen tiedon koulusurmista, niiden taustoista ja ehkäisystä.

Koulusurmaajat ovat olleet toveripiirissä kiusattuja ja eristettyjä. He ovat ilmoittaneet tekojensa motiiviksi koston kärsimästään vääryydestä. Koulusurmille onkin luonteenomaista suunnitelmallisuus ja näyttämöllisyys. Tekijöiden motiiveina ovat kosto ja kunnian palauttaminen.

Lainauksia:

Suomessa itsemurha on yleisin nuorten miesten kuolinsyy, ja noin neljännes 15–24-vuotiaiden kuolemista on itsemurhia.

Amerikkalaisessa kulttuurissa itsemurhaa ei pidetä kunniallisena ja miehekkäänä tapana kuolla. Näyttävän joukkosurman sen sijaan arvellaan lisäävän toveripiirin arvonantoa ja mahdollistavan korkean
statuksen ryhmässä.

Uuden median merkityksestä kertoo se, että viime vuosikymmenen yhdysvaltalaiset ja japanilaiset koulusurmaajat ovat esitelleet motiivejaan ja tekojaan laajasti Internetin keskustelupalstoilla.

Jokelan surmatyön tekijä kuului koulusurmista kiinnostuneeseen verkkoyhteisöön, joka käsitteli yksityiskohtaisesti muun muassa Columbinen kouluampumisen tapahtumia. Kauhajoen kouluampuja oli esitellyt Internetissä ampumiskuvia ja videoita itsestään.

Koulusurmat ovat saaneet paljon näkyvyyttä, ja maailmanlaajuisen vertaisryhmän
arvonannon saavuttaminen onkin ollut yksi teon motiiveista.

Columbinen, Virginia Techin, Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia voidaan siten pitää mediavaikutteisena kopiorikossarjana. Tosin koulusurmien tekijät tähtäävät laajempaan mediajulkisuuteen kuin minkä Internet tarjoaa.

Kirjoitin koulusurmaajien motiiveista v. 2008 blogiini.



--

maanantai 31. tammikuuta 2011

Käry kävi



Opettajalla oli seksisuhde oppilaaseensa, tiesi Stara.

Amerikan USA:ssa coloradolainen 31-vuotias naisopettaja


Courtney Bowles innostui vähän liikaa oppilaastaan. Heidät tavattiin muhinoimassa autossa


North Lake Parkin parkkipaikalla järven rannalla puolen yhdentoista aikaan yöllä. Ongelmalliseksi asian teki se, että oppilas oli vasta 16 vuotta vanha. Votkaa ja Spriteäkin oli mukana.

Opettaja pidätettiin epäiltynä lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta. Hän voi saada 4-10 vuotta vankeutta. Bowlesilla ei ole aikaisempaa rikosrekisteriä ja hän on todistajalausuntojen mukaan hyvä ja pidetty opettaja.


Bowlesilla on mies ja kaksi lasta.

Video aiheesta.

Järven nimi oli Lake Loveland.

-