*
Entinen kätilö muisteli radiossa. Hänen puheessaan toistui sana "suru".
Toimittaja kysyi aborteista. Kätilö muisteli että ennen vanhaan niitä piti tehdä usein ja se oli surullista. Onneksi pillerit ja muut ehkäisykeinot yleistyivät. Ennen saattoi kaavintoja olla toistakymmentäkin päivässä. Se oli kovin surullista.
Toimittaja kysyi hänen mielipidettään huostaanotoista, niiden määrä on ollut kasvuissa.
Sekin oli kovin surullista, että niin kävi ja lapset otettiin pois omilta vanhemmiltaan. Hän ajatteli asiaa lasten kannalta, jotka joutuivat kärsimään noissa tilanteissa. Se oli niin surullista ettei sitä tehnyt mieli ajatella.
*
Sekö meille jää käteen: suru, lohduton suru?
Onko se totuus elämästä, onko ilo illuusiota ja harhaa, selviytymiskeino maailmassa, joka on epäoikeudenmukaisuutta ja kärsimystä täynnä.
Haastattelun lopuksi vanha kätilö kertoi pienestä tytöstä joka aikansa häntä ja hänen tovereitaan seurattuaan tokaisi:
"Mummot kutovat aina ja itkevät usein."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti